Kesäsää oli aika kurja. Ei toki pahin mahdollinen, mutta parin-kolmen päivän lämpöjaksot eivät lämmittäneet vesiä tarpeeksi ja kävi niin, että en kertaakaan käynyt uimassa. Kivijärvellä pulahdin nopeasti noin viiden sekunnin uinnin ja keväisellä matkallani Santorinilla kävin toki uimassa, mutta niitä ei lasketa. Näin jälkikäteen tiedämme tietenkin, että Keski-Euroopan ilmanpaineet työnsivät viileähköä ja kosteaa ilmaa näille pohjoisille leveysasteille ja aiheuttivat tämän hieman paria edellistä kesää viileämmän ja epävakaisemman sään. Eivät kaikki ole sitä mieltä, että tämä kesä olisi ollut kurja - tämä on minun mielipiteeni.

Me emme tänä vuonna reissanneet kesän aikaan juutri ollenkaan. Tässä pienehköllä alueella, aika usein Helsingissä, alle sadan kilometrin päässä kotoa, pari reissua Raaseporissa ja kerran Kotkassa. Minä kävin Keski-Suomessa enoani tapaamassa ja poikamme kanssa viettämässä kolme päivää, jotka sattuivat olemaan tämän kesän ainoat todella huikean hyvät säät. Hyvä tuuri jo siltäkin kannalta, että poika reissasi moottoripyörällä, mikä on huomattavasti mukavampaa ja turvallisempaa, jos on hyvä sää. Hän onnistui tämän kauden aikana ajamaa yli 6000 km Kawasakillaan, eli on hän joka tapauksessa löytänyt ne välit, missä keli on ollut pääasiallisesti kuivaa.

Yksi viime vuosien kesien kohteistamme on ollut Woodstock-tapahtuma, joka jäi tänä kesänä minulta väliin samana viikonloppuna olleen toisen tapahtuman takia. Harmitti tietenkin, mutta päällekkäisyyksiä sattuu ja priorisointi on vaan pakko ottaa käyttöön. Tapahtuma on vietetty siellä lapsuuteni kotikunnassa, missä tulee muuten käydyksi enää vain enoani tapaamassa. En omista sieltä yhtään mitään ja niinpä joka kerta siellä käydessä täytyy vuokrata joku mökki tai muuten etsiä yöpymispaikka. 

Tämä Woodstock-tapahtuma on kyllä minun tapauksessani jäämässä yhdeksi sivuksi historian kirjassani. Meillä on ollut tapana soittaa ja laulaa sen parin-kolmen päivän konklaavin aikana tuntikausia, mutta ikä on alkanut tehdä tehtäväänsä ja kun vähäinenkin soittaminen koskee sormiin ja ranteisiin, on sen puolen into alkanut laantua. Äärimmäisen valitettavaa, mutta minkäs teet. En koko menneen kesän aikana soittanut kitaraa lainkaan ja vasta nyt olen viime aikoina hieman näppäillyt Martinia nauhoitellessani joitain taustoja. Pianoa kykenen sottamaan enemmän, mutta ei sekään suju enää niin, kuin vielä muutama vuosi sitten. 

Valitettavasti olen Woodstockin kuvioissa alkanut tuntea olevani aika lailla outsider. Tähän asti soittaminen on pitänyt minut kuvioissa, mutta kun tapahtumaan kuuluu myös runsas saunominen ja jonkinmoinen alkoholin käyttö, putoan kyydistä täysin ja jo vuosi sitten ollessani viimeksi siellä, ulkopuolisuuden tunne voimistui. Pelkkä musisointi ei enää riitä ja vaikka kaikki Woodstockiin osallistuvat tyypit ovat erikoisen mukavia, en oikein koe olevani enää osa sitä touhua. Herroilla on varmasti mukavampaa ilman minua. Todennäköisesti en enää tulevina vuosina osallistu näihin rientoihin, mutta ei koskaan pidä sanoa ei koskaan. Sen verran olen oppinut, kun olen näin vanhaksi päässyt. 

Alan tässä hiljalleen pakata kesäisiä varusteita talvisäilytykseen ja kuvittelen herääväni henkisestä talviunesta sitten toukokuun lopussa. Harrastukset ovat jo täysillä käynnissä ja niitä sitten riittää pitkälle ensi kevääseen. 

Meillä oli monta hyvää viikkoa Körden kanssa. Hän harrasti rakkauspommitusta jopa siihen pisteeseen asti, että minua melkein alkoi ahdistaa. Muutaman päivän ajan koin, etten enää tunne mitään miestä kohtaan. Se toki meni nopeasti ohi.

Maanantaina tilanne kärjistyi. Körde hermostui, kun en vastannut tarpeeksi nopeasti yhteen kysymykseen. Kysymys koski aiempia seksikokemuksiani.

Ennen kuin olin ehtinyt tajuta, mitä tapahtuu, hän läppäsi luurin korvaan ja laittoi vihaisia viestejä perään.

Rakkauspommitus.

The End.

Tavoistaan poiketen Körde jätti linjat auki eli hän ei poistanut minua kokonaan elämästään. Aloin lepytellä miestä sydänhymiöillä. Parin päivän jälkeen hän suostuikin taas puhumaan.

Körde avautui, mistä oikeasti hermostui. Hän hermostui, kun en lähtenyt hänen luokseen yöksi toiseen kaupunkiin, jossa hän on työreissussa. Ja nimenomaan siitä, kun en heti suostunut enkä ollut tarpeeksi innoissani hänen ehdotuksestaan.

Epäröintini oli merkki siitä, etten välitä hänestä ollenkaan. Jos välittäisin, tekisin, kuten hän haluaa.

Selitin Kördelle, että meillä on hyvin erilaiset tavat reagoida asioihin. Hän innostuu sekunnissa ja on aina energinen ja valmis kaikkeen. Minä sanon pääsääntöisesti kaikkeen aina ensin ei, kunnes mietin muutaman päivän asiaa ja todennäköisesti päädyn innostumaan.

Sanoin, että tuo on niin ratkaiseva ero meissä, että väkisinkin tulee väärinymmärryksiä ja erilaisia törmäyksiä. Se ei silti tarkoita, ettenkö välittäisi hänestä tosi paljon.

Körde ehkä ymmärsi ja uskoi minua osittain. Hän kuitenkin jatkoi syyllistämistä ja painostamista.

Körde sanoi, ettei ole koskaan tavannut yhtä kovaa manipuloijaa kuin minä olen. Hän ei ole aiemmissa suhteissaan ikinä riidellyt kenenkään kanssa eikä ainakaan tässä määrin kuin me riitelemme. Hän kokee olevansa minun sätkynukkeni, jolla ei ole mitään omaa tahtoa. Olen ärsyttävä ja outo, ja luultavasti juuri siksi hän onkin niin rakastunut minuun.

Nämä olivat siis Körden puhetta lähes sanasta sanaan, ei minun tulkintaani.

Tällä viikolla olen jälleen miettinyt, onko tässä suhteessa yhtään mitään järkeä. Meillä ei ole yhteistä aikaa, mutta haasteita sitäkin enemmän. Olen ahdistuneempi kuin vuosiin. Joudun viikoittain kohtaamaan pelkojani siitä, että minut hylätään tai minulle ärähdetään, jos sanon tai teen jotain väärin. Mietin, käyttääkö Körde vain minua ja nauraa selkäni takana hyväuskoisuudelleni.

Tyhmä ja helppo nainen.

Silti hyvät hetket ovat niin hyviä, etten vaihtaisi tätä mihinkään. Minusta on tullut vajaan vuoden aikana paljon rohkeampi. Peloista huolimatta uskallan puolustaa itseäni ja pitää kiinni rajoistani. En ole enää niin ehdoton. Yritän opetella puhumaan tunteistani ja ilmaisemaan itseäni selkeämmin, vaikka vastapuolena on varsin haastava kaveri.

Mitään näistä en pystyisi tekemään yksin tai jonkun ihan kivan, normaalin miehen kanssa.

Otan koko paketin.