Joopa silloin viime vuoden itsepäisyyspäivän kokeen jälkeen päätettiin porukalla(susa,taina ja minä) lähteä lappeenrantaan kisaamaan ja joo oltiin me viel kaks viikkoo sit treenenattu usemman kerran viikossa, mutta pakkasten tultua mun sielu ei antanu koiran maata kylmäs maas tai ylipäätänsä treenata muuta kuin sunnuntaisin hallis ja kotosal...

Ja noh tulos näkyikin jo yllä... tulokseen vaikutti myös carmenin keikistely ainoana koirana ja huomion hakuna kun vietin la-su kotona vanhempieni ja veljentyttären luona. Ja sehän ei Carmenin luontoselle kovapäiselle, hyväksikäyttäjälle antanu ku herkkua lisää pataan. Tästä taas opimme mä en saa antaa sille huomioo ja muutkin vähemmässä määrin kisojen lähestyessä.

En muuten ala erittelee kuin et paikkamakuu nollille... ensin tupla käsky ja jätettäessä olin kävellyt muutaman askeleen jonka jälkeen oli noussut seisomaan, käännyttyäni haisteli maata katsoi et nyt on jotain pielessä ja kävi maaten, tasaisin väliajoin protesti naukumisen kera.

Jääkausi meidän perheessä on tuonut lohtua carmenin elämään, mutta sit taas kriteerit alkoivat valahdella ja koira taas ihan ulalla et kukas se nyt olikaan se pomo. Pitää kait ruveta liimailee seiniin lappuja "muista olla mustavalkoinen" niinkuin koiran koulutuksessa ja arjessa tulisi olla niin olisi molemmille selvät pelisäännöt.

Tämä jääköön nyt viimeiseksi toko kisaksi ennen mammalomaa ja aloitetaan sitten uudestaan, josko ne pennut tois järkeä sinne pieneen pääkoppaan. Lappeenrantaan, tuohon samaiseen halliin, suunnataan kuitenkin parin viikon päästä agilitykisoihin toivotaan sieltä parempaa antia.