Jeps käväistiin Aasan kanssa katsomassa agirodun meininkiä mutta reissu oli aivan liian rankka neidillle ja ensi vuoden reissua joutuu miettii ihan toden teolla... on niin stressi kaveri et oksat pois... noh facebookis on vaan levinny se mein epäonnistuminen vikan päivän kaatosatees jolloin Aasan menohalut olivat jo reissun rasituksen mukana haihtuneet ja enemmän rupesi olemaan katsetta juokse ihan ite...

Noh "joka menneitä muistelee sitä tikulla silmään" niin noi viisaammatkin aikanaan sanoi... ja uusia tuulia kohti... 

Agirodun jälkeen aksa on ollu totaali poikotissa... eikä olla vieläkään päästy treenaamaan, mut keskiviikkona taidetaan päästä kun joudun perumaan Carmenin möllitokon sen juoksujen takia(laskin päivät näköjään väärin) ei kyllä vuoda mut parempi jättää riski väliin ja annetaan urosten rauhassa tokoilla möllissä ja mennään seuraaviin jos keretään ennen rotumestiksiä jonne ilmoitin meidät ekaan AVO-kokeeseen.

Tokoiltu ollaan jonkun verran tosin enemmänkin vois mut ehkä tää täst rupee rytmi taas löytyy kun tänään alkoi arki työelämässäkin kesäloman jäljiltä. Kaikki ovat loistaneet omalla tasollaa ja se on hienoa nyt ku sais tän omistajan treenaamaan vähän vielä enemmän ni koirat ois viel parempia...

Loppu kevennykseks Agirodusta video meidän ekalta radalta ohjaaja ihan pihal ja Aasa paikkailee virheitä... ja miks menin sit valssaa ja työntää sen tuonne A:lle noh siks ku en luota sen oikean puolen keppeihin, jotka se osaa jos en sörki väliin... huoah... noh tältä kaks kieltoo ja 2s vähän päälle yliaikaa mut tää oli mein parast menoo neljän tunnin yö unien jälkeen.

Kiitos vielä Mahtaville matkaseuralaisille Nealle ja Päiville ja muulle mökin porukalle!

Ens vuonna suuren EHKÄ-sanan kanssa yksilöihin uudestaan muttei joukkueeseen ;)